3.5.4.3.2.6. Pinta-alan selvittäminen

Välitysliikkeen tulee selvittää kiinteistön maapohjan pinta-ala, joka ilmenee hankittavista asiakirjoista kuten kiinteistörekisterinotteesta tai kartoista. Kiinteistörekisteriotteen osalta välitysliikkeen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että ennen kiinteistörekisterilain voimaantuloa (ennen 1.7.1985) kiinteistörekisteriin merkityissä tiedoissa voi olla huomattaviakin virheitä.

Asuntomarkkinointiasetuksen mukaan välitysliikkeen tulee markkinoinnissaan ilmoittaa asuinrakennuksesta pinta-ala eriteltyinä asuintiloihin ja muihin tiloihin. Tämän vuoksi välitysliikkeen tulee pyrkiä selvittämään asuintilojen ja muiden tilojen pinta-ala.

Omakotitalon asuintilojen pinta-alan laskemiseen voidaan käytännössä soveltaa SFS 5139 standardin mukaista huoneistoalan laskemisjärjestelmää (KH-ohjekortti XO-00085).

Asuinrakennuksen pinta-alatiedot voidaan varmimmin selvittää hyväksytyistä rakennuslupapii¬rustuksista.  Näistä ei kuitenkaan välttämättä selviä asuintilojen pinta-ala tai huoneistoala. Omakotikiinteistöjä ei myöskään ole aina rakennettu luvan mukaisesti. Myös jälkikäteiset remontit ovat saattaneet muuttaa pinta-alaa. Näistä välitysliike voi saada tietoa vain toimeksiantajalta. Mikäli rakennuksen asuinpinta-alasta on pienintäkään epäilystä, pinta-alatieto on syytä tarkistaa esim. mittaamalla pinta-ala. Vaihtoehtoisesti voidaan toimia siten, että esitteessä, kauppakirjassa ja muissa kirjallisissa ostajalle annettavissa välittäjän laatimissa asiakirjoissa korostetaan, että pinta-ala voi olla ilmoitettua pienempi. Välitysliikkeen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, ettei tämä kuitenkaan aina vapauta myyjää tai välittäjää virhevastuusta ostajaan nähden.

Välitysliikkeen tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, onko rakennuksessa sellaisia asumiskäytössä olevia tiloja, joita ei lasketa asuintiloihin.

Suomen rakentamismääräyskokoelman G 1 asuntosuunnittelua koskevissa määräyksissä määritellään mm. asuinhuone. Asuinhuoneen huonealan tulee aina olla vähintään 7 m2. Huonealaan ei lueta 1600 mm matalampaa tilaa ja huonekorkeuden tulee pientalossa olla vähintään 2400 mm. Asuinhuoneen vähäisen osan huonekorkeus voi olla edellä todettua pienempikin, ei kuitenkaan alle 2200 mm. Jos huoneen sisäkatto poikkeaa vaakasuorasta, huonekorkeus määritetään huonealan keskikorkeutena. Asuinhuoneessa tulee l

isäksi olla ikkuna, jonka valoaukko on vähintään 1/10 huonealasta. Asuinhuoneeksi ei kutsuta sellaista huonetta, joka ei täytä em. kriteereitä.

Tilojen jakautuminen asuintiloihin ja muihin tiloihin  on tuotava selkeästi esiin esitteessä esim. seuraavalla tavalla:

Asuintilat x m2, joihin on luettu 3 asuinhuonetta, keittiö, sauna ja kylpyhuone. Muut tilat y m2, joihin on luettu alakerrassa askarteluhuone ja takkahuone sekä yläkerrassa 2 huonetta.

Jollei asuinrakennuksen asuintilojen pinta-alaa ole tarkistusmitattu, tulee esitteeseen selkeästi kirjata pinta-alatietoa koskeva epävarmuus.