3.5.4.1. Asunto-osake
3.5.4.1.1. Hankittavat asiakirjat
Hyvän välitystavan mukaan välitysliikkeen tulee ennen markkinoinnin aloittamista hankkia asunto-osakkeesta ainakin seuraavat asiakirjat ja perehtyä niihin:
1. isännöitsijäntodistus
Välitysliikkeen on hankittava aina toimeksiantosopimuksen tekemisen jälkeen uusi / tuore isännöitsijäntodistus. Isännöitsijäntodistus saa olla toimeksiantoa suoritettaessa enintään 3 kuukautta vanha. Välitysliikkeen on kuitenkin aina hankittava kaupantekopäivälle uusi isännöitsijäntodistus tai tarkistaa luotettavasti isännöitsijäntodistuksessa olevien tietojen ajantasaisuus.
Välitysliikkeellä tulee olla voimassaolevan isännöitsijäntodistuksen laadintaa koskevan KH-kortin (KH 02-00396) edellyttämät tiedot sisältävä isännöitsijäntodistus. Isännöitsijäntodistuksesta tulee ilmetä mm. asunto-osakeyhtiössä päätetyt tai varmuudella tiedossa olevat huomattavat korjaukset, perusparannukset ja muut velvoitteet. Välitysliikkeen on lisäksi asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetun valtioneuvoston asetuksen (asuntomarkkinointiasetus) mukaan ilmoitettava arvio tällaisten korjausten toteutta¬misajankohdasta ja niistä ostajalle aiheutuvista kustannuksista. Mikäli välitysliike ei yrityksistään huolimatta saa KH-kortin mukaista isännöitsijäntodistusta tai asuntomarkkinointiasetuksen edellyttämiä tietoja, välitysliikkeen on kerrottava asiasta ja sen mahdollisesta merkityksestä toimeksiantajalle ja ostajalle.
Välitysliikkeen tulee varmistaa isännöitsijäntodistuksesta, että myyjä on merkitty asunto-osakeyhtiön osakeluetteloon osakkeiden omistajaksi. Mikäli myyjää ei ole merkitty omistajaksi, tulee myyjästä hankkia asianmukainen selvitys (ks. alla kohta 2)
Välitysliike saa lähtökohtaisesti luottaa isännöitsijäntodistuksessa oleviin tietoihin. Mikäli välitysliike on saanut ristiriitaisia tietoja, taikka jos sillä on erityistä aihetta epäillä, välitysliikkeen on muiden yhtiötä koskevien asiakirjojen hankkimisen lisäksi oltava yhteydessä isännöitsijään ja tiedusteltava tältä taloyhtiön tilanteesta.
2. Selvitys omistusoikeudesta
Välitysliikkeellä tulee olla asiakirja, joka osoittaa toimeksiantajan omistusoikeuden. Jos toimeksiantajaa ei ole merkitty asunto-osakeyhtiön osakeluetteloon osakkeiden omistajaksi, tulee välitysliikkeellä olla kopio asiakirjasta (esim. kauppakirja, testamentti, ositus- tai perinnönjakokirja), josta ilmenee toimeksiantajan omistusoikeus. Tällaisessakin tapauksessa on suositeltavaa, että toimeksiantaja ilmoittaa saantonsa taloyhtiölle, jolloin hänen omistuksensa näkyy isännöitsijäntodistuksesta.
Välitysliikkeen tulee tarkistaa, että osakekirjassa on siirtomerkintä toimeksiantajalle. Ratkaisevana on viimeinen siirtomerkintä, jolla osakekirja on siirretty nykyiselle omistajalle. Jos isännöitsijäntodistuk¬seen merkitty omistaja on toimeksiantajana, ennen viimeistä merkintää mahdollisesti puuttuvilla välisaannoilla ei ole merkitystä eikä niitä koskevia siirtomerkintöjä tarvitse jälkikäteen tehdä.
Jos osakekirjassa ei ole siirtomerkintää toimeksiantajalle, välitysliikkeen tulee pyrkiä hankkimaan siirtomerkintä / siirtomerkinnät. Jos niitä ei kuitenkaan voida saada, se ei välttämättä estä toimeksiantosopimuksen tekemistä eikä myyntiä, jos saannon asianmukaisuus pystytään muulla tavalla riidattomasti osoittamaan.
3. puolison suostumus
Suostumus asunto-osakkeen luovutukseen voidaan antaa vapaamuotoisesti. Suositeltavaa kuitenkin on, että suostumus otetaan aina kirjallisesti.
Mikäli avioero on tullut vireille ennen 1.1.1988, puoliso voi myydä avio-oikeuden alaista irtainta omaisuutta eli esim. asunto-osakkeen ilman suostumuksia.
Mikäli avioero on tullut vireille 1.1.1988 jälkeen, puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunto-osakkeen myyntiin tarvitaan toisen puolison suostumus. Mainittu suostumus tarvitaan kunnes ositus on lainvoimaisesti toimitettu riippumatta siitä onko omaisuus avio-oikeuden alaista tai siitä vapaata.
Rekisteröidyssä parisuhteessa olevan puolison suostumus tarvitaan.
Avopuolison suostumusta ei tarvita.
4. lesken suostumus
Suostumus asunto-osakkeen luovutukseen voidaan antaa vapaamuotoisesti. Suositeltavaa kuitenkin on, että suostumus otetaan aina kirjallisesti.
5. perillisten suostumus
Jos puoliso on kuollut ennen 1.1.1988, leski voi myydä avio-oikeuden alaista irtainta omaisuutta kuten asunto-osakkeen ja maanvuokraoikeuden ja sillä olevan rakennuksen ilman suostumuksia.
Suostumus vaaditaan, kunnes ositus on lainvoimaisesti toimitettu. Suostumuksen tulee olla kirjallinen, päivätty, allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama.
6. PTS (pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma)
7. tilinpäätösasiakirjat
8. talousarvio
9. yhtiöjärjestys
Välitysliikkeen tulee erityisesti kiinnittää huomiota mahdolliseen lunastuslausekkeeseen ja kertoa sen merkityksestä kaupan osapuolille. Välitysliikkeen tulee myös selvittää yhtiöjärjestyksestä, mitä osakkeenomistajan ja asunto-osakeyhtiön välisestä kunnossapitovastuun jakautumisesta on määrätty. Mikäli yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkaan ja yhtiön välinen kunnossapitovastuu poikkeaa asunto-osakeyhtiölain 78 §:n mukaisesta kunnossapitovastuusta, on tästä ja sen merkityksestä kerrottava kaupan osapuolille. Mikäli piha-alueet, autokatokset tai muut vastaavat tilat eivät ole yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistajan hallinnassa, välitysliikkeen on kerrottava tästä ja sen merkityksestä kaupan osapuolille.
10. muut sopimukset
11. huoneiston pohjapiirros
12. kaavoitustiedot
13. huoneenvuokrasopimus
14. panttausta koskevat tiedot
Jos osakekirja ei ole pantattu, välitysliikkeen tulee varmistautua siitä, että osakekirja on toimeksiantajan hallussa ja että hän on kaupanteossa oikeutettu siirtämään osakekirjan.
15. energiatodistus yms. todistukset
16. uudistuotantokohdetta koskevat asiakirjat
17. erityinen selonottovelvollisuus
Mikäli välitysliikkeellä on katselmuksen, myyjän haastattelun ja asiakirjojen hankkimisen jälkeen joiltakin osin aihetta epäillä saamiensa tietojen paikkansapitävyyttä, on hänen selvitettävä annettujen tietojen todenperäisyys, mikäli mahdollista. Jos tieto osoittautuu virheelliseksi, se on oikaistava ennen kuin ostaja päättää ostotarjouksen tekemisestä. Mikäli tietojen todenperäisyyttä ei pystytä ilman kohtuutonta vaivaa selvittämään, asiasta ja sen merkityksestä on kerrottava kertoa kaupan osapuolille
